Kölnin joulumarkkinoilla

Tuomiokirkko ja markkinoiden joulukuusi

Toissa viikonloppuna kävin pikavisiitillä Kölnin joulumarkkinoilla Saksassa. Tommin koulu järjesti retken  markkinoille ja pääsin hyppäämään kyytiin. Tommi itse jäi kotiin selkäänsä potemaan ja mä jouduin hurvittelemaan itsekseni tai siis tyttöseurassa Olgan ja Lucian kanssa.

Matkattiin Saksaan parilla tila-autolla. Kolmen tunnin matka sujui rattoisasti joululauluja kuunnellen, vaikka ei vielä ihan joulukuu ollutkaan. Aateltiin, että koska markkinat on ulkona ja jos siellä kokopäivä vietetään, täytyy pukeutua lämpimästi ja mullahan oli sit talvitakki, villapaita, kunnon karvakengät ja välikalsarit varuteena ja kappas kun päästiin paikan päälle oli siellä 10 astetta lämmintä. Oli sit kerrankin mullakin liian kuuma jopa varpailla.

Ajeltiin Kölnin keskustaan ja joku aikaisemmin paikanpäällä käynyt opiskelija johdatti meidät Tuomiokirkolle, josta sit lähdettiin pyörimään pitkin kaupunkia. Me pyörittiin ensin valtavaan Tuomiokirkkoon ja tuijoteltiin hetken suut auki sen huimaa korkeutta. Sit käytiin tekemässä tuttavuutta ensimmäiseen silmiin sattuneeseen joulutoriin ja tietty täytettiin mahojamme bratwurstilla ja glühvinella eli saksalaisilla makkaroilla ja hehkuviinillä, joka on kai glögin esiäiti. Mulle opetettiin jo Suomessa viime kesänä, että saksalaiset syö braatwurstinsa tökkimällä sitä currylla höystettyyn ketsuppiin ja lisukkeena on vaalea sämpylän käpykkä. Tätä sekoitusta testasin sit myös natiiviympäristössä ja hyvää oli. Kiitos Arja vinkeistä.




Joulumarkkinat oli mulle vähän pettymys. Olin ehkä odottanut jotain suurempaa, mutta ainakin ne missä me käytiin, oli vähän niinkuin Turun keskiaikamarkkinat. Paljon pieniä mökkejä/kojuja, joissa myytiin ruokaa ja pieniä lahjatavaroita. Tuliaisiksi ei mukaan lähtenyt oikeastaan muutakuin ruokaa mahanpohjalla ja suklaata Tommille.

Kaikenmaailman leivonnaisia ja suklaita

Käytiin kanssamatkustajien pyynnöstä myös suklaamuseossa. Mä en tosin päässyt itse museoon asti, kun museon kahvila imaisi sisäänsä ja aika vierähti siellä rattoisasti valtavaa kakunpalaa jyystäen.

Asiasta kukkaruukkuun, Hollannissa on Suomeen verrattuna valtaisasti enemmän reilunkaupan suklaita tarjolla ja ne on hinnoiltaan melkein samaa luokkaa kuin normaalisuklaat. Tommi oli eilen löytänyt Lidlistä myös reilunkaupan suklaakonvehteja, joita pystyi hinnankin puolesta ostamaan, joten kyllä reilunkaupan suklaatuotteita olemassa on. Niitä vaan ei jostain syystä jakseta tuoda Suomeen asti.

Markkinoiden sisäänkäynnin edessä

Illalla vähän ennen kotiinlähtöä alkoi tulla jo pimeää ja silloin markkinat oli mun mielestä parhaimmillaan. Satuttiin markkinoille (niitä oli siis useampi ympäri kaupunkia), jotka oli tyyliltään vanhanaikaisen sirkuksen oloiset, tosin tontuilla ja enkeleillä höystettyinä. Sadat tai ehkä tuhannet valot pimeässä, pikku kojut ja ihmisten puheensorina teki hetkestä erityisen. 

Kotiin ajeltiin sit hiljaisuuden vallitessa, kun kaikki veteli sikeitä pitkän päivän jälkeen. Tosin ehdittiin kyllä opetella Lucian johdolla yksi lastenlaulu portugaliksi ennen nukahtamista. Tällä hetkellä ei oo kyllä enää haisuakaan sen laulun sanoista tai melodiasta. :)